tiistai 18. maaliskuuta 2014

Sesonkityöntekijä Pihlajamäki kiittää ja kuittaa


Noniin. se on nyt sellanen juttu että MEIKÄN SESONKI ON OHI!
HUHHUH MÄ SANON !!!
Vähän fiiliksiä: HUIKEET.
 Henkisestihän tää on ollu aika raskasta. Tai siis: raskain työpaikka missä oon koskaan ollut. Sen oon huomannut mm. Siinä et normaalisti hankalat asiakkaat on se rasite, mut täällä se on pienin kuormittaja. Muistin vähä aikaa sitte ku yks asiakas vinoili mulle ihan suorana vittuiluna tästä kielitaito-asiasta - ja mä en ees jaksanu reagoida siihen. Mua ei yhtään kiinnostanu niin "mitätön" asia tässä kokonaisuudessa. Jotka yhtää mua tuntee niin NOT NORMAL. Sen verta transsissa on tullu välillä oltua, hyvä tajuta näin jälkikäteen :D 
Enemmän on kuormittanut nää kulturellit erot, se että tekee miten tahansa asiat, niin joku ei ole tyytyväinen. Yhteinen linja puuttuu. 
Myöskin vieraan kielen puhuminen ja opiskelu tässä sivuduunina on uuvuttavaa, vaikkakin palkitsevaa, nykyään energiaa ei tähän enää kulu läheskään samoissa määrin kun aijemmin. Mä voin sanoa, että huomaan itsekin että on tapahtunut huikeaa kehitystä:

Muistan kun yks päivä tammikuussa kun taas väsyneenä ja turhautuneena kuuntelin ruokapöytäkeskustelua, mutta keskityin IHAN täysillä, niin yhtäkkiä syttyi lamppu ja tajusin että HEI, MÄHÄN YMMÄRRÄN MISTÄ NÄÄ PUHUU ?! MITÄ !!!!!!!!!! 
Se oli huikee kokemus. Lisäksi asiakkaat nykyään kehuu mun hyvää kielitaitoa ja "herttaista aksenttia" :D varmaan tosi herttanen, voin vaan kuvitella joo........

Mitä oon oppinut:
Oon oppinut kielen lisäksi kärsivällisyyttä. Paineensietokyky, organisointitaidot sekä arviointikyky siitä, mihin kannattaa käyttää energiaa ja mihin ei, ovat ollut nousujohteessa. Sitä energiaa kuitenkin on rajoitetusti ja täällä oon joutunut tarkkaa harkitsemaan mihin sen haluan suunnata. Vieraat kielet vie yllättävän paljon kapasiteettia, kuten jo mainittua.
Oon myös oppinut hallitsemaan tunteitani niin että en päästä niitä valloilleni missään tilanteessa, vaikka tulis mitä eteen, vaan kykenen pysyttelemään coolina. Tää osio oli erityisen hyvä meikäläiselle ! 

Ranskalaisista oon oppinut myös paljon uutta, vaikka pohjatietoutta jo toki löytyi ennestään. 

-Kohteliaat välit kannattaa aina säilyttää kaikkien kanssa - ihan vaikka vaan sitten näennäisesti. 
-Avoimuutta ei kannata suosia, selän takaa viestit kulkee paljon kätevämmin. Suoruus ei tuo pisteitä.
-Mitään ei tarvi myöskään perustella, ja ikinä ei ranskalainen voi olla väärässä. Jos kuitenkin on,  niin siitä on suotavaa syyttää jotakuta muuta.
-Jos susta tuntuu että joku puhuu susta jotain negatiivissävytteistä, se todennäköisesti puhuu. Sua itseäsi kohtaan kyseinen hlö käyttäytyy kuitenkin täysin normaalisti.
-Kaikkea kuuluu kehua ja ylistää maasta taivaaseen, huolimatta oikeasta mielipiteestä. Koska no-niin vain tehdään.
-Ei kannata tilata cafe au laitia, jos haluat kahvin maidolla, koska tuut saamaan espressokupin ja tilkan maitoa joka ei mahdu siihen kuppiin enää, tilaa cafe creme !
-Ranskalainen patonki on jumalten ruokaa. Samoin leivokset, jollasiin Suomessa ei IKINÄ Pystyttäis, ja juustot sekä viinit, joiden erinomaisuutta on erittäin vaikea lähteä hakkaamaan.  Kliseet tässä siis pitävät täysin paikkaansa. 

Lähdin tänään mun työyhteisöstä. Niin rankkaa kun osana sitä oleminen on ollutkin,  niin oli se hieman haikeaa. Ja koko La Clusaz, mun kaupantädit jotka kyseli aina miten mulla menee kielen kanssa ja tutut bussikuskit, VUORET, kylä. Jännästi ihminen kiintyy asioihin lyhyessä ajassa.

Olen siis erittäin tyytyväinen että tuli lähdettyä. Täällä oon nähnyt ja kokenut asioita mihin en "normaalioloissa" ikinä joutuisi/pääsisi. Kasvattavaa, ennenkaikkea.
Oon kyllä myös iloinen siitä että pääsen kotiin. Kuten usein todettua: poissaollessa oppii arvostamaan niitä asioita mitä ei paikanpäällä ymmärrä arvostaa. Siks musta on aina siistiä tulla takas.
Lähden voidakseni palata.

Nyt on kuiteski jatkan lomailua. Hihi.

I<3PARIS

perjantai 28. helmikuuta 2014

#Healthylifestyle - eiku


Jahas jahas viime postauksesta onkin tovi mut nyt innoituin eräästä lukemastani artikkelista ja oli AIVAN pakko sit ryhtyä kiivaasti kirjoittamaan koska tajusin et mullahan oikeestaan on asiaa jaettavana ! 
Eli Haluan nyt ottaa esille ihan omakohtaisesta kokemuksesta puhuen tämän päivän kuumottavimman teeman: terveellinen ruokavalio. Healthyfood forever !!!


Meillä Suomessa uskotaan kovasti 0,2% rasvattomaan raejuustoon, rasvattomaan laktoosittomaan maitoJUOMAAN, "oon dietillä niin juon vaan pepsi maxia" ja muihin vastaaviin Kevyt-tuotteisiin. Tästä huolimatta: meillä suomessa, ihmiset on ylipainoisia, laktoosi-vammasia, aina kipeenä.
Miten tämä on mahdollista? Meillähän on kaikki kevyttä ja puhdistettua ja kaikkea ?!

Tosiaan täällä Ranskassa ollessani käydessäni ruokaostoksilla, oon kiinnittänyt huomiota erääseen seikkaan: täältä puuttuu TÄYSIN kevyttuotteet hyllystä. Ei ole mitään rasvatonta maitorahkaa, kevytmakkaraa, sokeritonta funlightia tai muita vastaavia. 

Aattelin ostaa yks päivä vähän sipsejä ja dippiä kunnes muistin, et eihän täällä harrasteta dippiseoksia, joten ostanpa creme fraisea pelkiltään. Hyllyn prosenttivaihtoehdot: 15 ja 30. Ei kevyttuotteita. Mjoo. No, oikeestaan toi auringonkukkaöljyssä paisto onkin ihan yliarvostettua, kunnon luomulehmänmaitoa sen olla pitää !

Joko keksitte yhtäläisyyden mihin pyrin ? Kaikki täällä, niinkuin esimerkiksi Puolassa, ja hyvinkin monessa muussa euroopan maassa kun aloin asiaa tosissani pohtia, on ehkä rasvaisempaa, MUTTA ! Sitä myötä myöskin luonnonmukaisemmin valmistettua. E-merkintöjä on puolet vähemmän. 

Oon aina pitänyt aika puppuna ja vähän sivuuttanut kun on toitotettu lisäaineiden haitallisuudesta ja epäterveellisyydestä, mutta pikkuhiljaa oon alkanut taipua siihen suuntaan mun ruokavaliomuutoskokeiluiden myötä, että ehkäpä, mahdollisesti, siinä sittenkin olis jotain perää?

Mä oon laktoosivammainen-vedän kotona laktoositonta maitojuomaa kahvin kanssa-ei oikeita.
Erehdyn käyttämään rasvatonta, tavallista maitoa: 5 x vessa. (Tiiän että salaa halusitte kuulla tästä ja kuvitella mielessänne)
Täällä Ranskassa oon käyttänyt ihan ilman mitään merkkejä merkittyä maitoa ja syönyt ihan kaikkea mitä on tarjolla ollut kyselemättä laktoosihommista (nää ei tunne käsitettä ja moni  teistä lukijoistakin varmasti tietää että tää on suomalaisten tauti) - täysin oireeton.
MINUN MIELESTÄNI TÄMÄ ON MELKO MIELENKIINTOINEN JA MERKILLE PANTAVA SEIKKA.

Täällä ollessani ekat 4vk vedin täysin valkoista, ihanaa ranskalaista vehnäpatonkia kuin pieni porsas. Parasta maailmasta vai ehkä maailman paras ruoka mitä tiedän?! MIKÄÄN ei voita sitä rapeuden ja pehmeyden yhdistelmää. Vedin helposti yhen patongin kerralla. Iha vaa koska mulla sattu sellanen olemaan silmien alla. aaaaaaaah !!!
-Lopputulos: Nainen erehtyi vilkaisemaan peiliin 4vk jälkeen ja MITÄ- sieltä katsoikin pieni pulloposkipossu. Leipä meni suoraa poskiin ja naama levähti. Ja believe me-jos sun oma äitikin 5vk näkemättömyyden jälkeen huomaa välittömästi eron niin kyllä se sillon vaan on tapahtunut eikä vaan mielikuvituksen tuotetta. 
Mulla oli myös selittämätöntä toispuoleista mahakipua jatkunut välillä TOSI rankasti useita viikkoja ja kävin sen takia myös lääkärissä. Mitään selitystä ei oikein löytynyt-ellei vaiva sitten ole digestiivinen ?
Joten lopetin sekä mun possulookin että vatsani hyvinvoinnin nimissä valkoisen leivän kanssa pelleilyn lähes kokonaan - meni viikko, hiilaripöhö oli laskenut ja mun maha ei ollut ollu useeseen päivään kipeä. 

Sitten haluaisin ottaa esille kevyttuotteet. 
Niitä siis ei täällä ole. Joten: olen syönyt surutta kaikkea ei-niin kevyttä, niitä ihania voissa ja öljyssä paistettuja pihvejä ja kermassa uitettuja papuja, suklaakakkuja ja tiramisuja -mutta myös kompensaationa vihreää teetä, hedelmäsalaattia, jugurttia ja tuoremehuja. Jonka lisäksi olen tottakai kävellyt tarjoilijantöissä päivittäin paljon, sekä ravannut rinteitä ylös alas jalan ihan noin niinkun ulkoilumielessä.
-Huomasin tässä eräs päivä että mun kroppa on itseasiassa paremmassa kunnossa kun tänne tullessani. HOW IS IT EVEN POSSIBLE WITH THIS "DIET" ?!

Musta tuntuu että olen löytänyt vastauksen. Nokkelimmat pokkelimmat jo arvaavatkin varmaan, mutta tiivistellään jännitystä vielä hieman.

Jos vilkaisette coca-colapullon kalorimääriä, kun se on sokerilla makeutettu, niin mun mielestä loppupeleissä ei se edes ole juuri mikään verrattuna lisäainepommiin nimeltä cola light. Jollain ne puuttuvat sokerit täytyy korvata.

Ranskalaiset ei myöskään syö patonkejaan niinkun minä vaan ymmärtävät mitä "sopivasti"tarkoittaa. Krhm. Vähä niinku minä, tä.

Lisäksi oon pannut merkille, että nää sankarit popsii aamiaisella hedelmiä melko ahkerasti ja valikoimat on pienissäkin kauppoissa älyttömän laajat. Vähän niinkun meillä karkkihyllyillä:

Täällä Karkkihyllyltä löytyy tasan yksi merkki: haribo, ja suurin osa on niin pahoja ettei niitä edes viitsi syödä. Ja näin ohimennen sanoen: en oo nähnyt vielä yhdenkään ranskalaisen ostoskorissa hariboja. Ne ei tykkää karkeista (ihmekkään kun tarjonta on ymmärretty pitää luotaantyöntävänä, suklaata tosin on vaikka koko Pohjoismaiden herkkusuille, Meillä kun ei muutenkaan se meno karkkivalikoiman laajuuden kanssa oo karannut lapasesta........... E14885E1939494EEE9012EE
EEEEEEE
EEE
E.....

Sipsejä ei oo juuri nimekskään, juustohyllyn laajuutta voi verrata ehkä meidän sipsi-ja naksuhyllyyn.
-miks ois kun eihän nää oikeestaan ees syö niitä. Niitäkään. Juustoa taas vedetään niin että napa ruskaa. Mistäs se juusto olikaan tehty.... Ainiin, maidosta, rasvasta. Jep. 
Mutta Kuinka monta E:tä juustopaperin kyljestä löytyy verrattuna sipsipussiin.....  Aaaah mutta Onneksi sipsipussi on kuitenkin merkitty auringonkukalla-eli SALEE terveyssipsejä !!!!

Mainittakoon vielä: en oo ollut kertaakaan kipeä, edes nuhassa, tai missään muussakaan taudissa täällä, vaikka yleensä sairastan ainakin 2-4 talvessa.
 Työskentelen kuitenkin ravintolassa missä on aika monta muutakin ihmistä päivittäin ja aika monet asiat pyörii monissa eri käsissä.
Ihan vaan tässä ohimennenmainintana.

Minä siis uskon, että loppupeleissä ihan OIKEASTI  terveellisin tapa syödä, on syödä puhdasta, LUONNOLLISTA ruokaa. ilman miljoonaa E:tä.Olkoonkin prosentteja 15 tai 30. 
Rasvamäärää kompensoiden myös hedelmiä ja kasviksia (toki tätä ranskalaistakin tapaa valmistaa eli pyöritellä rasvoissa mistä oon saattanut kerran jos toisenkin mainita, vois vähän keventää suomalaisemmaksi esim. Keittämällä tai höyryttämällä vaikkapa ne vihannekset...)

Mitä taas en usko, on että ne suomalaiset, "pikkusen  käsitellyt" kevyttuotteet voi olla oikeasti kovin terveellisiä. En todellakaan aijo tässä jauhaa paskaa ja väittää  että IKINÄ EN ENÄÄ MIHKÄÄ LISÄAINEPOMMEIHIN KOSKE. No ihan varmasti kosken. Mut oon myös nähnyt miten keho reagoi eri valintoihin. Ehkä myös otan vähän opikseni. Onhan se kivempi olla  jatkossakin terve, sinänsä.

Ja laktoosivammaset-mä en voi taata että ette istu yhtä lomapäivää hotellihuoneen (tai julkisessa, jos tosi ikävästi sattuu) vessassa, mut ulkomaista maitoa kantsii koittaa. Saatatte jopa yllättyä !

Ps. Maistoin tänään kengurua !!! :D voin suositella, erittäin mehevää lihaa !


Tässä vielä linkki mikä innoitti tähän tekstiin: 

http://www.whydontyoutrythis.com/2013/07/nine-foods-you-should-never-eat-again.html

Onhan nää aika tiedoasa mut jotain uutta tuolta ilmeni ainaki meiksille :)))

tiistai 11. helmikuuta 2014

French Cuisine ! Ja vähä muuta


Heippahei kullannuput !
 Hupsistarallaa, luulin että just kirjotin uuden tekstin vähää aikaa sitte mut ku tarkistin millo olen kirjottanu nii JAA semmonen 2 viikkoa sitten ::::::D onneks nyt asia korjataan perinpohjaisesti.  Eli tarkoitus tosiaan oli kertoa mm. Ruokakulttuurista ! Alotan kuitenkin kertomalla, mitä täällä töissä teen,  koska niissä merkeissä tää mun aika täällä menee pääasiallisesti :)))))))

Normaali työpäivä:

8.30 marssin hotellille ja sanon noin 5 kertaa bonjour matkan varrella, ja tietysti sitten vielä meidän ihastuttaville asiakkaille jotka on saapunut heti 8.00 evästämään kun aamiainen virallisesti alkaa. Sen puolituntisen hoitaa mr. G. Älkää kysykö miks, se on kumminkin tärkee puol h......

Sitten kiikutan niille kahvia ja kuumaa maitoa, teetä ja kaakaota ja täytän pöytää ja hommaan tuoreita sitruunasiivuja ja koitan hoitaa tiskiä ja kattaa illallista 10.30 asti jollon tarkistan ketkä on käyny, onko mulla kaikkien allekirjotukset (on tosi ok että oon yksin siellä niitä metsästämässä, koska toki hyvin nään seinän läpi jos oon  tiskissä kun ne luikkii pois) eli se että saan koko ajan vahdata kuin haukka, syö työtehoa huomattavasti mutta en jaksa kuunnella kommentteja puuttuvista allekirjoituksista mr. G:ltä joten pyrin siis olemaan joka paikassa yhtä aikaa, välillä hieman haasteellista, varsinkin jos siellä on 10 pöytää yhtäaikaa......... Mutta tästäkin on selvitty !!! Ja sehän on pääasia.

Sitten kun oon saanut hätyyteltyä kaikki pois pääsen kattamaan illallisen loppuun, siivoamaan aamupalabuffetin ja tiskaamaan loppuun, imuroimaan, luuttuamaan, kiillottamaan välineet ja lasit ja JOS oon ollu yybertehokas niin jopa pyöräyttämään vähän lisää servettejä varastoon ja kattamaan meille työntekijöille pöydän valmiiks ruokailua 12.30 varten.

Syödään aina kaikki ihanasti kivasti yhtäaikaa porukalla, ja voin kyllä kertoa etä ruuat on ihan USKOMATTOMAN hyvät - ja rasvaset :)))))))) jos sattuu olemaan salaattia ( max. Kerta viikoon) rohmuan sitä, tai kasviksia (toki voissa paistettu ettei nyt sentään ihan överiksi tätä terveyshommaa vedetä)

Sit hoidan meijän tiskit ja jäljellä olevat hommat mitä on ja painun kämpälle.

-

Palaan 18.30 sorvin ääreen, tarkistan katteet, maholliset muutokset, laitan vedet ja leivät, valmistelen meidän juustotarjottimen ( meillä on aina 6-9 eri juustoa pääruuan ja jälkkärin välissä) ja pyydän kokilta jotain evästä. Sitte oottelen, oottelen, oottelen ja hyvin perinteisesti kaikki notkuu alakerrassa ja yhteispäätöksestä päättävät että NYT on loistava hetki lähteä syömään !! Ja sitten pyörivät penkissään kun en ookkaan juuri heidän pöydässään HETI kun hehän ovat ravintolan ainoat asiakkaat, ne 4 pöytää mitkä tuli samaan aikaan on pelkkää ilmaa. Sit oon näin :))))))))))))))) pusipusi. Ja kokki on iloinen kun tuon sille papereita samaan aikaan ettei samaan aikaan tulleet saa toiset heti safkoja ja toiset oota puol h. Kerrassaan ihastuttavaa ravintolaelämää!

Sit vastailen pari kertaa kysymyksiin mistä oon, kauanko oon ollu, ai puhut noin hyvin 6vk jälkeen jonka jälkeen tarkennan että oon ollu aijemminkin, sitten jotain muuta höpöhöpöjuttua ja sit ne on iloisia ja oon minäkin :) tottakai mukaan mahtuu aina joku mulkoilija mutta 90% kun kerrot että puhut vähän huonosti mutta HALUAT oppia niin teidän pitäis nähdä se ilmeen kirkastuminen ja "NO MUTTA SEHÄN ON IHAN USKOMATTOMANMEGAMAHTAVAYYBERHYVÄ JUTTU, tosi hieno homma !!!" Joo onhan se joo hieno homma, hieno homma :))

Ollaan aina heti kun vanhoja kamuja ja ne on tosi innokkaita auttamaan puhumaan oikein, mikä on kyllä sinänsä hyvä asia mut joidenkin kohalla välillä vähän (salaa tietysti) hermostun kun jokaiseen fraasiin puututaan jossa on vikaa, mutta pääasiassa ne on tosi kivoja ja avuliaita.
 Koska kaikkien ihmisten kuuluu osata ranskaa.

Kyselin respalta lisäinformaation toivossa että mikä helkkari siinä on että ranskalaisten asenne on se, meinaan että kun eise ranska ole mikään kaikkea toimintaa euroopassa hallitseva valtio eikä edes maailman puhutuin kieli, eikä niillä oikeasti hallitsevillakaan ole sellasta asennetta niin mikä ranskalaisten mielestä oikeuttaa ne noin ylimielisiksi ?
Vastaus oli, että kysymys on varmaan historiasta ja koska Ranska on ollut kuitenkin melko johtavassa asemassa ja ollaan Ranskassa. Totesin siihen et nimenomaan paino sanalla OLLUT. Periaatteessa sama asia kun väkisin palvelisin kaikkia ei-suomalaisia asiakkaita suomeksi, koska hei, ollaanhan me OLTU mm. Puhelinasioissa Nokian myötä todella merkityksellisessä asemassa JA ollaan suomessa !!! Paino sanalla Oltu. Koska sillä on nykyhetken kannalta merkitystä.

Se totes ripaus ylpeyttä et onhan meillä nykyäänkin maailman parasta patonkia. Katoin sitä pitkään
kulmat koholla huvittuneena ja se tajus itekin kuinka nyt oli kyllä paras perustelu ikinä. Patonkia........................JUUJUU ::::::::::::::::::::::::D

Iltavuoron lopussa säästetään keskeneräset pullot seuraavaan päivään ja laitellaan aamu valmiiks. Joskus meillä on tiskari, usein ei. Villejä veikkauksia kenen homma se on ?! Ei ainakaan keittiön. Ja jos keittiöläinen on omat hommansa tehnyt mutta tiskiä on vuori ja mulla on vielä töitä nii sehän tarkottaa sitä että on aika lähteä kotiin. Heihei Roosa. Koita pärjäillä vielä 1,5h :)

Aina välillä oon -.-

No mutta.
Nyt siis vähän ruokakulttuuria.

Tosiaan Asia nro 1: kaikki ranskalainen ruoka on joko valmiiksi rasvaista tai sitten sinne on puoliväkisin vähän niinkun ängetty jotain ettei vaan jää tärkeitä kaloreita uupumaan !!! Meillä on esim. Kasvikset aina vähän "pyöräytetty" voissa, pasta uiskentelee mukavasti voimeressä ja risotosta puolet on juustoa. Maussa ei toki ole valittamista mutta........... :)))

Oon syöny tosi paljon täysin uusia juttuja, esim: Helmikanaa, kyyhkystä, ostereita, Saint Jaquesta (käsittääkseni helmisimpukka??? Maybe)
Sitten täällä on myös hyvin vahvassa roolissa nää paikalliset herkut missä pääosaa esittää, tättäräräräääää, JUUSTO ! Haute-Savoien erikoisuuksiin kuuluu:

-Reblechon-juusto itsessään, aika vahvan makunen, sekä Tomnejuudto jossa on joissain versioissa myöskin fenkoli-maustetta.

-Tartiflette - perunaa, kinkkua ja SAIRAASTI juustoa semmosella pannulla tarjoiltuna eli periaatteessa kinkkukiusaus vähintään triplajuustolla-ja rasvalla.

-Tarte savoie - piirakka, samaa sarjaa kun edellä mainittu, munaa juustoa pekonia/lihaa ja sellanen rapsakka pohja ja reunus

-Duot - makkaroita valkoviini ja valkokastikepohjasessa kastikkeessa salortisipulilla maustettuna

- Violetit perunat. Oikeesti ne ei kyllä edes ole perunaa mutta suoraan käännettynä tarkoittaa juurikin tätä. Ne ei kyllä maistu juuri miltään.

-salade lentilles - ymmärtääkseni linssejä. Se, mikä linsseistä ja makkarasta tekee yhdessä salaatin on jäänyt vähän epäselväksi.

Jälkkärit:
-Creme brulee - jos et tunne niin häpeä, parasta maailmassa
-Crepe Suzette - lettuja sokeri-appelsiini-voi kastikkeessa , aivan taivaallisia
-Foret Noire - kakku, jossa on ohuen ohuet taikinakerrokset, 3 kerroksessa pelkkää kermavaahtoa, päällä tummia kirsikoita ja kastiketta. Toimii
-Eclaires - semmonen munkkitaikinapötkö jonka sisällä on esim. Suklaa tai kahvitahnaa ja päällä kuorrutusta. 

Niin joo, aamupala on aina jotain makeeta kuten pain au chocolat (croissanttaikina jonka sisällä 2 suklaatankoa) tai jotai muuta kakkutyyppistä, sit jugurttia, patonkia, briocheja (vähä niinku ei-niin-makea pullataikina) hilloja joka lähtöön  ja joskus juustoja ja makkaraa.

Tosiaan Jugurtit ja yllätyksellisesti hedelmäsalaatti kuuluu tosi perus jälkkäreihin. Nää on ihan hulluina siihen.
Illalla iltateen sijaan juodaan "tissan" nimistä juomaa joka on siis teetä mut se ei oo teetä vaan jotain muita rehuja. Kuulemma rauhoittava vaikutus. Mene ja tiedä...

Ja patonkiapatonkiapatonkia, oon tällä hetkellä lakossa, koska se on niin hyvää et vedän yhen kokonaisen helposti kerrallaan. Siis aivan uskomattoman hyvää.  Itkettää oikein ajatella et suomessa joutuu sit taas vetää niitä kuivia känttyjä.

Varmastikkaan en tullut maininneeksi edes puolia kaikkein tärkeimmistä ruuista mutta tässä nyt JOTAIN !

Mulla ois hirveästi nyt taas asiaa mutta säästän myöhemmälle koska muuten kukaan ei jaksa lukea, onhan tää niin huipputarinaa toki että se olisi varsinainen menetys ! 

Eli palataan PIAN toverit.

Terkuin Neiti Työmyyrä.








keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Matkailu avartaa ja työsuhdelait on parhaita

MOI SUOMI.

Kuulin et ootte saanu lunta sinne joten en voi enää postailla ihania hanki-ja nietoskuvia herättääkseni kateudentunteita ja ärtymyksenpuuskia ! Sinne meni sekin lysti. Onneksi kuitenkin itse olen kokenut niitä ihan teidän muidenkin edestä !

Voisin aloittaa analysoimaan vähän kulttuuriseikkoja pitkällisen tarkkailujakson perusteella !
(LOVE U FRENCH PEOPLE xxx)

Eli tosiaan matkasin Geneveen, eli Sveitsin puolelle sukuloimaan muutamaksi päiväksi ja tutustumaan pikkuserkkuihini jotka näin nyt ensikertaa, ja tottakai tutustumaan porvarilliseen elämään, onhan Geneve sentään kalleimmissa kaupungeissa sijalla 4 ! Onneks oon niin pohatta et ei oo rahasta kii... Eiku. Anyway olin todella innoissani ja menin Annecyn (eli tän lähikaupungin) asemalta kyselemään et millon menee seuraava juna tai bussi Geneveen.

Kuten yleensä olen täällä ns. Virallisissa ja tärkeissä asioissa toiminut, hoidan ne mielelläni englanniksi ollakseni varma että ymmärrän annetut ohjeet jne. Keskustelu virkailijan kanssa meni suunnilleen näin:

-Bonjour
~Bonjour

-Est-ce que vous parlez anglais ? (Puhuks enkkuu)
~ little (ääni muuttuu samatien erittäin negatiivissävytteiseksi ja ilme muuttuu todella töykeäksi)

-okay that's fantastic. Could you tell me when the next bus or train is going to Geneve?

(näpyttää konetta hiljaisuuden vallitessa ja ilmoittaa että seuraava vaiholla 2h päästä ja suora 3h päästä)

-Aaah okay is that hard to change in that station because I havent been there earlier and there's only 5minutes time
~No it's small station
(Tässä välissä kun mietin, huutelee työkavereilleen et mennäänkö kohta syömään)

-Well I will take with change then

Maksan ja tää kääntää mulle selän.

- MMM I just have one question, which voie (en muistanu enkuks raide/laituri....) is it.
~B

Sit kääntyy selkä ja mä :):):))))::)):)) olipa kiva saada näin laadukasta ja ystävällistä asiakaspalvelua !!
Ei muuta ku matkaan ja sehän meni näinkin helposti mukavasti ja sujuvasti :

Meen junaan. Alan kuumottaa ennen vaihtoa ku nään ohimeneviä "asemia" eli suomeksi keskellä korpea tolppa jossa lukee pysäkki. Mistähä tässä pitäis tietää onko se juna niiku tulossa siihen tolpan kohalle vai pitääkö mennä johonki muualle vai mitähän helvettiä nyt. Konnari tulee ja kysyy lippua-kattoo sitä pitkää- kysyy oonko ranskan kansalainen. Ainoo ihminen keltä koko vaunussa kysytään mitään. Ööööö en..... Sit se vaan LÄHTEE POIS ?! Ööööööööööööö.....

Onneks mun kaa 4 paikalla istu semmone suunnillee mun ikäne poika ja kysyin siltä sit et mitä helvettiä täällä nyt tapahtuu ja ?! Sit yhessä katotaa mun lippua ja se ystävällisesti informoi mulle että mun matka ei jatku junalla, vaan bussilla. AAAAAAAAAAAAA OK.
-.- Kiva että kerroit tästä, Annecyn virkailija-akka.
Onneks poika oli kiva ja tuli 5min pysähdyksen aikana NÄYTTÄMÄÄN että tuolla se sinun bussisi on kun olin epäileväinen perillepääsyni suhteen.
Kiitin vuolaasti ja matka jatkui.

Puolen tunnin päästä havahdun ipadin ihmeellisestä maailmasta siihen että pyaähdytään paikkaan X ja koko bussi tyhjenee. Eikä se oo kyllä Geneveä nähnykkään mutta sen verran hoksaan että ollaan Sveitsissä. Jahas. Kamat kasaan ja kyselemään et mikähän täällä nyt on meininki.
Bussikuski kertoo et tässä on päätepysäkki. JAAHAS UUDELLEEN. Tiedustelen et mihinköhän mun pitää mennä ku mulla on tällänen lippu ja haluan Geneven keskustaan. Kuski kattoo ja kertoo että mun lippu on semmoselle pienelle asemalle lähellä keskustaa ja mun kannattaa mennä isommalle asemalle.
Kysyin et jaa millähän sitten menen sinne ja kuski ohjaa mut lähellä olevalle pysäkille ja niinpä matkaan sitten tällä kertaa paikallisliikenteellä ja kolmannella kulkuneuvolla sinä päivänä Geneven keskustaan jossa ratikkamasiina on rikki ja lopulta meen pummilla koska samalle masiinalle tuli yllättäen nainen joka puhu englantia sen kuulosena että oli pakko kysyä minkä maalainen on ja suomalainenhan se oli. Sesonkityöntekijä Chamonixissa. Jauhettiin matka siinä niitä näitä ja se oli menossa ostamaan autoa (?!) ja sano et törmäillään la Clusazissa, se käy siellä välillä.
Tuskin nähään, mut oli kiva törmätä !

Geneve osottautui oikein kivaksi ja kauniiksi kaupungiksi. Käytiin lounastamassa Pikkuserkkuvauvan kanssa itämaisen ruuan lounaspaikassa joka kuhisi lounastauolla olevia liikemiehiä-ja naisia. Jotenkin hämmentävää. Vaikka no- onhan Geneve sellanen työssäkäyntikaupunki, kaikessa kauneudessaan.
Riikka eli äitini serkku lähti kärryjen kanssa kotiinpäin mut itse jäin pyörimään keskustaan ja koska olin Jopolla (!!!) niin polkasin vanhan kaupungin lävitse. Se oli ihanaa, pikkusia kapeita katuja ja rauhallista hurrailua ja tutkailua kuin kaupunkilainen konsanaan :)))

Seuraavana päivänä lähdin aamulla bussiin koska illaksi töihin. Nyt on taas hetki avautua ranskalaisista:
Pomo soittaa mulla 6 (kuusi) min sen jälkeen kun oon noussu bussiin että moro, hei ei tarvii tulla tänää tuu huomeiltana töihi. Voin kertoa...... Se raivon määrä...... AI SINÄ ILMOTAT MULLE TÄSSÄ VAIHEESSA ETTÄ EI MUUTEN TARVII TULLA, AI OLISIN VOINUT NAUTTIA GENEVESTÄ 1 KOKONAISEN PÄIVÄN LISÄÄ JOS OLISIT VIITSINYT AIJEMMIN KERTOA JA NYTPÄ MENEN SIIS KÄMPÄLLE VUOROKAUDEKSI AIVAN TURHAA TEKEMÄÄN EI-MITÄÄN.
Joku taivaallinen voima oli läsnä, koska hänen lauseensa jälkeen kun aloin avautua niin hetken selitettyäni huomasin että  kenttä oli kadonnut ja puhelu katkennut ja en saanut 2 yrittämän jälkeen yhteyttä. Sinänsä ehkä ihan hyvä.

Menin sit 25cl:lle punkkua ja Creperiehen.
Sen pituinen se.

Nyt on kyllä ihan pakko vielä kertoa kontrastina tälle mun menestysten matkalle englanninkielellä toimitettuun lipunostoon:

Palatessani olin niin raivona että marssin Annecyn turistitoimistoon kysymään mistä voin käydä selvittämässä onko tommonen edes laillista Ranskassa että samana päivänä ilmoitellaan tuommosista asioista kun työvuoron peruutus. (Tämmönen kevyt reaktio kaltoinkohteluun niinkun aina) ja randomisti sitten menin tummanpuhuvalta security-mieheltä RANSKAKSI et missähän on tää toimisto. No tämä sitten selittää ja ku en ollu iha varma tajusinko nii se kysyy että puhunko enkkua. Siinä sit pari sanat vaihoin sen kanssa ja yhtäkkiä se näkee tarpeelliseks kertoa että asuu ihan aseman vieressä ja ehkäpä voitais mennä drinkille joku kerta.
WHAT ?! Ja mä yritin tässä vaan kysyä työkkärin osotetta.....
No sanoin että oon melkein koko ajan kyllä nyt valitettavasti töissä enkä asu Annecyssä, että voi olla että jää nyt väliin........ Sitten pikainen poistuminen.

Ehkä sillä että kyse oli miehestä on jotain tekemistä asian kanssa, mutta uskon kuitenkin enemmän tähän Ranskan puhumisasiaan. Eli karkeasti, enkulla sulle ollaan töykeitä ja myydään vääriä lippuja surutta, ranskalla satelee drinksukutsuja. Eli osiosta Roosa Testaa tänään vinkkinä kaikille: jos YHTÄÄN taidatte ranskaa niin lämmöllä suosittelen sen ilmaisemaan, toki jos seikkailut pitkin maita ja mantuja kiinnostaa niin tiedätte kuinka toimia :)))))  koska RANSKA<333

Niin ja tosiaan kun sinne työkkärille pääsin ja mulle kerrottiin että oon väärässä paikassa ja se mihinkin mun pitäisi mennä on toisessa kaupungissa ja kysyttiin onko autoa koska se ois kätevin. No lottoappa....
Joten lopulta kiitin neuvoista ja totesin itselleni että ehkä vähän ylireagoin ja ehkä en halua käyttää aikani tähän. Eli tärkeä reissu mut onneks tuli tehtyä !!

......




Ensi kerralla ajattelin tutustuttaa teitä rakkaita lukijoita ruoka- sekä ravintolakultuuriin, tää oli tällänen pikainen välimanaus vaan :D

Nauttikaa sillävälin pakkasista, xxx

-Ranskalover91

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Tutustumista miehistöön ja ensiaskelia maankamaralla

Yo And Hello ! Viikkokatsaus teille!
 Nyt viimein kun oo päässyt alkuun tässä blogailussa niin ehkä olis aika kertoa, mitä täällä oikeasti tapahtuu!

Ja kuten yleensäkin, aluksi on syytä vähän tutustua seutuun ja ihmisiin kenen kanssa täällä eletään

Mun hotelli on siis, kuten jo mainittua, melko pieni **** alppihotelli ylärinteellä, n. 4km la Clusazin kylästä joka siis on käytännössä laskettelukeskus koko mesta. Tätä vois kuvata sanoilla charmikas, idyllinen, romanttinen ja lämminhenkinen, hieman menneisyyden tuulahduksia omaava. Kyllä oli sivistyssanavalinnat nyt kohdillaan ai että. Joo, mutta siis tosiaan täällä käy yhtälailla pariskunnat kun perheetkin sekä kokoustetaan sillon tällön.
Matka Clusaziin käy kätevästi bussilla mut sen oon tähän mennessä huomannut että joko en kertakaikkiaan osaa lukea taikka sitten ne menee ihan miten sattuu (viittaan tällä tosi tärkeäksi ilmenneeseen aikatauluvihkoseen).
Plus että sen ekan kerran kun vähän eksyin hehe ( kannattaa kattoa taas niitä bussiaikatauluja ja alottaa esim. Sillä että katsoo oikean päivän kohdalta) ja näppäränä tyttönä suunnistin tähtien valaisemalla tiellä (eli säkkipimeässä) bussipysäkkien avulla kotiin kun missasin tosiaan bussin, ja lopulta kävelin siis kämpille ja totesin että hyvin voin täällä vuorten välissä toistekin samoilla ja oonkin kävellyt monta kertaa sen jälkeen, tosin opin kerrasta että lamppu on hieno yhtävä ja käy myös heijastimesta kun kävelee tienpiennarta, kukaan muu ei vissiin harrasta kerta ei oo jalkakäytävää....
Mutta näissä maisem issa... Voin kertoo. Joka ikinen kerta kun ulkoistaudun, niin joudun vasn jäädä tuijottamaan. Huh. Ihan uskomattoman kaunista. Ollaan tavallaan 2 vuoren välissä täällä. Hihihih.

Mitäs muuta, ehkä on aika kertoa vähän mun ihastuttavista työkavereista että sitten kun alan avautumaan niin tiedetään kenestä puhutaan !

Mr G:stä kerroinkin jo.
Se on mun pomo. Hieno mies. Kertaalleen ollaan otettu yhteen koska sen mielestä en ois saanut datata hotellilla sillon kun mulla ei ollut nettiä vielä, ja toisen kerran kun olin ollut ne 16pv töissä putkeen 10-12h (sillä ei kuitenkaan oo varmastikkaan mitään osuutta asiaan) ja en tiedä mitä tapahtui mutta nukuin puol h pommiin, sain ns. Varotuksen koska en jälleen kunnioittanut (tahallani siis toki tein tämän) heitä ja seuravasta läks joten ei varmaan tarvii sit olla enää kertaakaan myöhässä ja ainakin 10 herätystä kun nyt ei millään jaksais ottaa viime Ranskan keissiä uusiks..... Muuten tullaan hyvin juttuun, se tekee liikaa töitä ja maistelee viinin laatua vähän pitkin päivää stressilääkkeenä, ja nimestä voi jokainen tehdä haluamansa päätelmät.


Respa

Respassa työskentelee myöskin kausiluontoisesti ranskalainen tyttö jonka ikää en vieläkään tiedä kun en ikinä sitä muista kysyä mutta jotain samaan suuntaan kun meitsi, anyway. Se on vähän niinkun yhdistelmä Sigridistä ja siitä mun viimekeikan ranskalaisen perheen tytöstä, Elodiesta. Näyttää PELOTTAVAN paljon E:ltä mutta luonne on kun Sigridin. Jo ekan puhelinkeskustelun jälkeen tuli semmonen olo että tullaan varmaan juttuun. Ja tullaankin. Meitä on kielletty myös puhumasta toisillemme työpäivän aikana, moikata saadaan jos törmätään ::::D tosin, se puhuu melko innokkaasti muiden asioista, eli IHAN liikaa ei ehkä kannata avpautua...  On ollu myös puhetta että mentäis yhille (yhille, yeah right) joku päivä tässä kun ollaan vapaalla.... Elämme jännittäviä aikoja !


Mrs. Petite Tasse (pikkukuppi) Beggy

Tämä nimitys EI liity siihen mitä eka ajattelit, vaan meidän yhteiseen harrastukseen, kahvinjuontiin.
"Beggy" on siis siivooja (ainoa sellainen) meidän hotellissa ja tulee joka aamu klo 9 juomaan sumpit mun kanssa (kyllä, työs ranskassa juodaan pannukahvia, nyt se on todistettu !) tai siis se juo espressokupillisen kahvia mun "tiskillä" ja mää häärään jotain muuta ja sitten päivitellään kuinka väsyttää, kuinka asiakkaat on ärsyttäviä mutta onneks kahvi on hyvää. Sit se kysyy mones kuppi mulla on menossa (yleensä 3. Mikä ehkä on niiden mittapuussa aika paljon, ottaen kuitenkin huomioon että oon ollut töissä siinä vaiheessa puoli tuntia. 5min tauon jälkeen Beggy ottaa mulle jo kertyneet likaset servetit ja liinat ja lähtee hommiin. Se on mukava, 30v nainen, olettaisin että sillä on lapsia ja se on ihanan tavallinen, ei mikään yltiö "ranskalainen" eli... No, puhutaan niistä sit myöhemmin.
Me myös hengaillaan yhessä hotellin ullakolla mihin asentun yleensä aamuvuoron jälkeen tunniks pariks räplää puhelinta ja juomaan kahvia ja se silittää liinoja ja kuunnellaan radiota. Arjen pienet ilot!

Le Chef

Meidän kokki on yllättäen, jälleen, talon ainoa kokki. Tekee siis AIVAN _TÖRKEÄSTI_ töitä. Aamu-ilta ilta-aamu............. Vapaata.... Ööö no sillon kun meillä ei oo asiakkaita :)))  eli ööööö ei ikinä.
Meillä on vähän erikoinen suhde. Nyt ku oon oppinu ymmärtämään ranskaa paremmin niin oon huomannut että se on aika hauska. Mutta. Sillä on vähän ärsyttävä asenne toisinaan. Se ei ymmärrä sitä että salin puolella tapahtuu muutakin kun sitä että kannan lämpimiä aterioita pöytään. Jos en oo sillä sekunnilla paikalla kun kello kilisee ja lämpöset ruuat nousee, alkaa hirveä valitus siitä et missä se Rosalie on, taaskaan se ei oo täällä nää kylmenee.
ELI PITÄISIKÖ MINUN HEITTÄÄ ESIM. viinipullo ilmaan jota saatan olla esittelemässä/kaatamassa että "Ouiii chef, J'arriveeeeeee" ja kiitää keittiöön ?!
Tai jättää 6hlön pöydästä puolet kylmistä alkuruuista viemättä, juosta hakemaan lämpöset ja viedä ne ensin, sitten palata takas kylmiin ?
VARMAAN :)))))

Madame

En halua laittaa tähän lisäosaa koska en keksi sellasta jolla pystyisin tän rouvan sanoin kuvailemaan.
Sain vasta pari pv sitten tietää että se on oikeesti koko paikan pomo. Kiva. Olisitte voineet aijemmin kertoa..... Vaan ei.
Madame on ollu vähän mixy. Alussa se katto mua päästä varpaisiin aika arvioiden ja mainitsi ekana päivänä Mr. Glle mun työasusta et millä meinasin työskennellä illalla. G sano että tolla mikä sillä on päällä. Se katto mua hyvin nyrpeästi. Valkonen paita ja mustat housut.... SILKKIHANSIKKAITAKO VIELÄ ODOTIT ?!
Se myös tuli kerran repimään multa väkisin puhelimen kädestä kun käytin sitä hetkellä jollon ei tapahtunut mitään ja ilmotti etten saa käyttää sitä enää ja mr. G kerto myöhemmin kun asiasta puhuttiin että se halus antaa potkut sillon saman tien. Olin näin :)))))))
Ei siinä mitään ymmärrän kyllä periaatteen, OMPA SILTI JÄNNÄ ETTÄ MUUT SAA PITÄÄ PUHELINTA TÖISSÄ, plus et musta ois toisaalta ihan ok että mulla ois sanakirja käytössä sillon kun kaikki häviää hotellilta ( niinkun kävi tänään, yhtäkkiä oltiin vaan kahdestaan kokin kanssa ?) ja asiakas tulee kysymään multa jotain enkä osaa selittää. Ompa siinä sitten kiva hymyillä ja sanoo et en ymmärrä/osaa selittää :)))))) sori
Toisaalta se on puolustellut mua välillä kun kokki on raivonnut jotain, mutta sitten taas välillä se on kielteinen esim. Mun 2 päivän vapaiden suhteen. (Yleensä siis 1 kokonainen ja 2 puolikasta viikossa) En ymmärrä.

Eli jotenkin on huvittava huomata että joka päivä joku suuttuu mulle :D Suhtaudun asiaan näin : ::::::::::::::::::::::D tosin ihan en noin ollut sillon kun myöhästyin töistä puol tuntia tai madame suuttu puhelimesta. Mutta muuten. Tiesinhän mää että ei tää helppoa tule olemaan koska kieli ja kulttuurierot on kuitenkin melko vahvasti esillä päivittäin, eli tilanteita tulee, niihin täytyy vaan koittaa suhtautua mahd. Tyynesti. Tällä kertaa aijon pysyä täällä siihen asti kun pitääkin.
Helkkari.

Tammikuu on nyt hiljasempaa aikaa, ranskalaisten talvilomat alkaa vasta 15.2 joten tässä on tällänen joulusta toipumisaika ja vähän aikaa katella ympärilleen ja mulla on peräti 3 vapaata tulossa ens viikolla WOOOOHOOOO !

Oon tähän mennessä vapailla ehtinyt:

-Käydä leffassa (ranskaksi tietysti...)
-syömässä creppejä joka on parasta ranskalaista ruokaa aaaaaaah
-onnistunut bongaamaan la clusazista internet-yhdeyden omaavan ravintolan mitä ei pitänyt olla
-käynyt Annecyssä (lähikaupunki) shoppailemassa ja ihmettelemässä (toki tietysti sattumoisin pyhäpäivänä jolloin puolet kaupoista kiinni kuinkas muutenkaan)
-käynyt tarkkailemassa shampanjan hintoja ja todennut että joko tuon helvetisti tai vaihtoehtoisesti vähän päälle niitä pulloja tullessani suomeen (näillä hinnoilla voi osotellen nauraa ittensä pihalle alkosta)
-nukkunut, koska ei tossa illan ja aamun välissä oikein ehi JA oon opetellut myös termin PÄIVÄUNET koska ei oo muuta vaihtoehtoa jos meinaa selviytyä :D

Tää viikonloppu on ollut ihan hirveä :D kaikki on riidellyt keskenään ja on mennyt tunteisiin kerran jos toisenkin, itse olen pyrkinyt pitäytymään tämän ulkopuolella ja asiakkaat onnellisina ja tietämättöminä. Lupaan kertoa aiheesta lisää seuraavassa postauksessa sekä ranskalaisista mainioita toimintatavoista muutenkin :D

Lopuksi viikon tietoisku: Tiesittekö että kun hummeria rapsuttelee vähän aikaa  pään takaa, se  nukahtaa.

Se oli siistiä kattoa !

Ei mulla muuta tällä erää, a prochsin ;)))

-meikku

lauantai 4. tammikuuta 2014

WELCOME TO LES ALPES !

VIHDOIN saan alotettua tän ! VOITTO !
Oon ollu tosiaan 16pv töissä putkeen joten suodaan mulle anteeks tämä julkaisuviive !
Vaikka vähän oon jo tietoa jakanut fbssä miten täällä on hommat lähteneet käyntiin niin Aloitetaan kuitenkin aivan alusta.

Hain siis tossa marraskuun alussa mollissa tarjolla olevaa työpaikkaa täältä, La Clusazista,  Ranskan alpeilta. Aattelin lähinnä puolivitsikkäästi koittaa kun työtilanne suomessa oli keikkaluonteista ja täällä tarjottiin 3kk kausityöntekijän paikkaa kiinteällä palkalla, joten why not  !  rivien välistä pysty hyvin lukemaan että hirveesti ei oo aikaa humputtelulle (mullahan toki hyvin harvoin tälläistä taipumusta ilmenee) niin säästöä yhtä kaikki. Hakemus kasaan ja katellaan.

No sieltähän sitten tuli muutaman viikon päästä postia että terve, mites ois puhelinhaastattelu ? Meikäpoika sitten äimänä toki ilmotti että sehän passaa ja todella putkeen menneen ja sen pari sanaa TODELLA sujuvaa ranskaa puhuneena lopulta itsenäisyyspäivänä (jolloin olin jo mielessäni kertonut itselleni et voidaan unohtaa koko juttu ja pitäkää te ranskalaiset vaan ne patonkinne) tuli puhelinsoitto "Helou Roosa, I can gladly tell you that we've chosen you" ja mää smootisti siihen osasin tietenkin vastata  mm. "Ööööö aaaaa okay" ja sisäisesti olla tän näkönen: !€&@&#%¥$£#?!
Siitä alko rulianssi ja 2 viikon päästä olin pistänyt mun vuokrafirmat jäähylle, Ostanu lentoliput, soittanu noin sata puhelua liittoihin, irtisanoutunut sosiaaliturvasta, vuokrannut asuntoni, äimännyt ja saanut hermostumiskohtauksia, vakuutukset toki viimesenä päivänä kuntoon perinteisesti ja lopulta hankkiutunut hki-vantaan kautta Köpikseen josta Geneveen mistä Mr. G tuli mut noutamaan. 
Aa välihuomio: Henkilösuojaa kunniottaakseni nimeän mun työkaverit täten uudelleen.

PERILLÄ! 
Mr.G ensivaikutelma: kun Genevessä etsin lapun (kyllä, sillä oli sellanen "leffakyltti" missä luki meikän nimi, se oli tavallaan siistiä mut toisaalta hirmu häpeällistä) ja vastassa oli lyhyt, hyvin ranskalaisen näköinen n. 30v mies, selvästi lähtenyt kiireellä, vähän stressaantunern oloinen mutta asiallisen ystävällinen. Ja kun menin kättelemään tätä herrahenkilöä, en ensin edes tajunnut että hän juuri on se pomo kenen kanssa oon meilaillut, luulin sitä jokskin kuskiks, ei yhtään noloa siis, onneks tää kävi puheessa ilmi etten ehtiny möläytellä. 

Pelkäsin että matkasta tulis tosi awkward mutta rauhotin itteni sillä että ulkomaalaisten kanssa on aina yks yhteinen puheenaihe: kulttuurierot. Ei hätää!
Tunnin Matkalla höpöteltiin kaikenlaista: kävi ilmi että Mr. G on suuri SUOMIFANI ja OPISKELEE SUOMEN KIELTÄ ?! Siis anteeksi MITÄ. Kuka haluaa opiskella SUOMEA kaikista maailman kielistä ? Kysyn vaan... Se on opiskellut myös kulttuuriasioita, tietää itsenäisyyspäivät ja on ihan liekeissä linnanjuhlista ja sitä hirveästi harmitti kun se oli johonkin sillon ip:nä kutsuttu ja se ei ollu päässy, koska sillä siis on suomalaisia kamuja.

Automatka oli mielenkiintoinen. oli jännä seurata miten  maisema muuttu 100 metrin erotuksella syksystä talveksi vuoristoon mentäessä. En oo ennen nähnyt vastaavaa. SE oli siistiä.
Matkalla  jossain vaiheessa alettiin puhua sitten ranskaa, joka oli aika shokki mut toisaalta hyvä ja kun hotellille päästiin niin sovittiin heti kättelyissä että mulle puhutaan pääasiallisesti aina ranskaa. Tämä selvä.

Syötiin vähän siinä sit ostereita, jotka yllättävää kyllä näin toista kertaa maisteltuina olikin ihan ok ! Viimeks tosin söin raakoja, en voi suositella, mutta koska kaikkea pitää maistaa niin nää uuni+kastikeversiot oli jännän koukuttavia! Chef ja mr.G raahas nietoksissa (just oli tullu lunta jossa oli hyvä kahlata tennareissa) mun laukut kämpälle, joka siis sijaitsee kivenheiton päässä hotellista.

Ja first impression notes tästä Kämpästä:
-Kuolleita kärpäsiä lattialla
-Jääkylmä lattia
-Asunnon ainoa lämmin paikka wc
-Parvi jossa kohtuu paksu patja jolla nukun
-Ei lakanoita
-Ei pyyhkeitä
-Ei saippuaa, paperia, MITÄÄN

Nice. Welcome to middle-europe.

MUTTA imuri löytyi joten mun hyvillä 2h lentokoneunilla ensitöikseni aloin heiluttaa imuria, jonka jälkeen käperryin takin alle mun semikääpiölle sohvalle ja mietin et oh merde (ilmainensanakirja.fi) mihin oon nokkani tunkenut.

Onneks korjauspäikkäreiden avulla sain valtavasti virtaa (not) ja olin valmis suorittamaan samalta seisoalta ekan vuoron. Käytiin lista läpi (joka tottakai ranskaksi joten vaati pientä tutkailua) ja selkä suoraan ja eikun vaan ranskaksi palvelemaan !
Kerron lisää ja tarkentavasti yleisistä työkuvioista myöhemmin, mutta lyhyesti:  homma meni ihan ok ja myöhemmin totesin mr. G:lle että oli ihan hyvä että tein heti ton ekan setin niin pääsin jyvälle ja rennompi mieli. Sitten eikun kämpälle yksinäisyyteen, ruuattomuuteen ja kylmyyteen ja innokkaana odottamaan seuraavan päivän haasteita :D
Ei vaan, sain lakanat ja VESSAPAPERIA messiin ja löysin vilttejä ja olin oikeestaan toisaalta tosi innoissani ! 

Lyhyesti myös joulusta ja uv:sta: olin kaikeksi yllätyksekseni TÖISSÄ molempina ajankohtina mikä toisaalta on hyvä niin en ehtinyt masentua siitä että oon yksin täällä "perhe- JA kamujuhlan" aikaan, asiakkaatkin kyseli et miltä tuntuu olla töissä ja vastasin et en oikeastaan ees tajua että on nää juhlat joten tässähän tää :D

Juotiin myös SHAMPANJAA sekä jouluna ETTÄ uv:na työporukassa, onneks oon nii rikas että oli varaa myös kipata oma lasi pitkin pöytiä kun selitin hieman huitoen jotain asiaa.... 

Aaaa olis niin paljon kerrottavaa mutta maltan mieleni seuraavaan päivitykseen että joku jaksaa lukeakin tätä :D